Lahja opettajalle

Oletko kartuttanut lahjakokoelmaasi arvotavaroilla? Niin sitä pitää! Onko sinulla jo hopeinen kakkulapio ja puoli tusinaa kahvilusikoita sievässä kotelossa, kristallikulho hyllyn päällä ja perhepotretti kullitetuissa kehyksissä. Hyvä! Minullakin on aarteeni.

Nyky-Naisen-Niksi-Nurkassa lukee: ”Hyödynnä luppoaikasi ja siivoa laatikot”.

Niin teenkin.

Nostan pöydälle muistojen pahvilaatikon,

jonka kyljessä lukee: ”Hävitetään seulomatta”.

Työnnän kourani paperisilppuun ja sormeeni tarttuu kaksi rottinkirengasta:

äitienpäivälahja opettajalle Runebergin päivänä.

– Tietysti Reetalta.

Reetta, tämä ihmisen itiö, oli kuin kävelevä narunpätkä.

Kun Reetta pyrki oviaukosta, ovenpielet tönivät ja tökkivät,

kynnys yritti kampittaa.

Reetta ripusti korut korviini vikkelin sormin.

Renkaista roikkuu punaiseen villalankaan köytettyjä nappeja.

Työssä on tarvittu runsaasti teippiä ja klemmareita.

Pidin korvakoruja koko päivän luokassa.

Yhdellä välitunnilla ne unohtuivat korviini

ja kollegojen ilmeet olivat paljonpuhuvia.

Seuraavan viikon kuljin renkaat korvissani

silkkaa piruuttani, eritoten opettajankokouksessa

- Niin häijy minä olin.